Populus tremula, metsähaapa
Kotoisesta metsähaavasta löytyy monenlaisia erikoismuotoja.
Vaihtelua esiintyy kasvutavassa, lehtien värissä ja rungon rakenteessa.
Tällä sivulla esitellään useimmat Suomen luonnosta löytyneet metsähaavan erikoismuodot.
Visahaapa, Populus tremula f. carelica
Metsähaavan harvinainen erikoismuoto jonka puuaines on visaista.
Puun runko on myös tyvestä latvaan saakka mukuroiden peitossa. Oksissa on myös mukuraa.
Visahaapaa esiintyy harvinaisena yksittäispuina tai muutamien puiden ryhminä. Tampereen Teiskossa on ehkä näyttävin visahaavan esiintymä.
Kaarnahaapa, Populus tremula f. corticata
Metsähaavan harvinainen erikoismuoto, jolla runko on paksun ja lohkeilevan kaarnan peitossa.
Raippahaapa, Populus tremula f. flagelliformis
Puulla on monimetriset, raippamaiset oksat.
Usein melko nopeakasvuinen.
Kuva Janne Ikola
Raippahaapa Orimattilan Kuivannon arboretumissa.
Jättihaapa, Populus tremula f. gigas
Harvinainen metsähaavan erikoismuoto.
Suuret, melko usein lähes avonaisen kämmenen kokoiset lehdet.
Kuva Janne Ikola
Jättihaapa Heinolan Jyrängöstä.
Riepuhaapa, Poputus tremula f. hibernifolia
Harvinainen metsähaavan erikoismuoto, joka ei pudota lehtiään tavalliseen tapaan syksyllä, vaan pitää ne oksillaan seuraavan kasvukauden alkuun saakka.
Lanttihaapa, Populus tremula f. microphylla
Harvinainen, pienikasvuinen puu.
Lehdet usein halkaisijaltaan 1-2cm.
Lehtien koko voi vaihdella samassa puussa.
Riippahaapa, Populus tremula f. pendula
Pitkät, riippuvat oksat.
Puut usein suurikasvuisia, joiden oksat riippuvat alaspäin.
Voimakkaan riippaiset yksilöt ovat harvinaisia.
Kartiohaapa, Populus tremula f. pyramidalis
Melko yleinen metsähaavan erikoismuoto, jonka ulkomuoto muistuttaa suurta kartiota.
Myös oksakulma on melko pysty, leviten myöhemmällä iällä, muodostaen kartiomaisen latvuksen.
Mattohaapa, Populus tremula f. sallensis
Metsähaavan harvinainen erikoismuoto, joka kasvaa maanmyötäisesti suikerrellen.
Ainoa julkisesti kuvatun yksilön kerrotaan löytyneen Sallasta.
Kirjo/keltahaapa, Populus tremula f. variegata
Lehdet ovat joko kokonaan keltaisia, valkoisia, vihreän kirjavia ja niitä on epäsäännöllisesti täysin vihreiden lehtien seassa.
Kirjava/keltalehtisyys näkyy koko kasvukauden ajan.
Kirjavalehtisiä haapoja esiintyy ympäri Suomea.
Täysin keltalehtisiä haapoja on tavattu mm. Ruuhijärvellä pienenä esiintymänä metsän laidassa.
Kuva Jari Penttilä
Keltakirjavalehtinen haapa Oulaisista.
Kuva Janne Ikola
Valkokirjavalehtinen haapa Heinolasta.
Keltariippahaapa
Kirkkaankeltalehtinen ja riippaoksainen metsähaavan harvinainen erikoismuoto.
Kuva Janne Ikola
Keltariippahaapa Hangonväylän varrelta.
Kierrerunkohaapa
Metsähaavan erikoismuoto, jonka runko kasvaa kierteellä ja kierteisyys ylettää melko usein usean metrin korkeuteen.
Kuva Janne Ikola
Voimakkaan kierrerunkoinen haapa Nastolan Nastonharjun alapuolelta.
Käärmehaapa
Suurikasvuinen metsähaavan muoto, jonka oksat kasvavat käärmemäisesti luikerrellen.
Tämän tapainen puu on löydetty esimerkiksi Lahden Jokimaalta.
Kuva Janne Ikola
Käärmehaapa Lahden Jokimaalta.
Pensashaapa
Pensasmainen, monirunkoinen, matalahko metsähaavan erikoismuoto.
Kuva Janne Ikola
Pensashaapa Vuolenkosken kylällä. Pensaalla korkeutta noin 1,5 metriä.
Sydänlehtihaapa
Metsähaavalla esiintyy harvinaisesti joitain lehden muotoon viittaavia erikoismuotoja, usein vaih osassa kasvustoa.
Tällä muodolla lehdet ovat vaihtelevasti sydämen mallisia.
Kuva Janne Ikola
Sydänlehtihaapa Vuodenkosken kylältä.
Vaalearunkohaapa
Nimensä mukaisesti vaalea runkoinen haapa, jolle ei kehity paksua tyvikaarnaa kuin normaaleille yksilöille.
Tämän tapainen puu on löydetty esimerkiksi Lahden Asemantaustasta.