Pinus sylvestris, metsämänty

Kotoisesta metsämännystä löytyy monenlaisia erikoismuotoja.

Vaihtelua esiintyy kasvutavassa, neulasten värissä ja rungon sekä käpyjen rakenteessa.

Tällä sivulla esitellään useimmat Suomen luonnosta löytyneet metsämännyn erikoismuodot.

Kultamänty, Pinus sylvestris f. aurea

Metsämännyn harvinainen erikoismuoto, jonka uusi kasvu on neulasten kasvun aikaan keltaista. Neulasten vihertyminen tapahtuu kun neulanen on kasvanut täyteen mittaan.

Neulasten keltaisuus vaihtelee eri kloonien kesken, joillan keltainen väri säilyy neulasissa pari viikkoa, kun taas toisilla pari kuukautta.

Kultamännyistä on myös ns. talvikulta muotoa, joka on kesällä kuin tavallinen mänty, mutta muuttuu talven ajaksi keltaiseksi. Jotkin yksilöt värittyvät tasaisen keltaisiksi joka talvi, kun taas joillan pakkasjakson pituus on ratkaiseva tekijä neulasten värittymisen suhteen.

Kultamäntyjä tapaa harvakseltaan ympäri Suomea, mutta tunnistus kesäkulta muodoilla on vuosikasvaimen kasvun aikaan, kun taas talvikulta muodot on löydettävissä vasta talvella. Oksamutaatio muotoja löytyy ajoittain.

Lyhytneulasmänty, Pinus sylvestris f. brachyphylla

Hyvin harvinainen metsämännyn erikoismuoto.

Erittäin lyhyitä neulasia on kauttaaltaan rungossa ja oksissa.

Visamänty, Pinus sylvestris f. carelica

Erittäin harvinainen metsämännyn erikoismuoto, jonka puuaines on visakuviollista.

Usein ulkoisia merkkejä visautumisesta ei ole. Jonkinlaista rengasmaista kohoumaa saattaa olla rungossa, mutta tätä muotoa ei kannata sekoittaa mukuramäntyyn.

Tätä muotoa kerrotaan löytyneen Suomesta joitain kappaleita, mutta lisäykseen saakka sitä ei ilmeisesti ole päätynyt.

Luutamänty, Pinus sylvestris f. condensata

Harvinainen metsämännyn erikoismuoto, joka nimensä mukaisesti kasvaa luutamaisesti.

Tämä erikoismuoto työntää jo nuorena taimena latvojaan ja oksia jyrkästi ylöspäin. Päärunko puuttuu.

Myöhemmällä iällä rungot alkavat kasvamaan yhteen, kuitenkin että ylempänä runko ja latvus säilyttävät luutamaisen muotonsa.

Usein suureksi kasvava puu, mutta Ulvilasta on löydetty pensasmainen luutamänty.

Suomalaisilla luutamännyillä on hyvä lumenpainon sietokyky, niin ettei oksat / rungot katkea edes painavasta tykkylumesta.

Enemmän ja vähemmän luutamaisia mäntyjä voi löytää ympäri Suomea. Usein jotkut tuulenpesämännyt alkavat kasvamaan vanhemmiten luutamaisesti, mutta tuulenpesämäntyä ei tule sekoittaa tähän erikoismuotoon.

Kaarnamänty, Pinus sylvestris f. corticata / f. corticosa

Kaarnamännyn kuori on paksua ja halkeilevaa kilpikaarnaa jo nuorissa yksilöissä, joiden runko olisi normaalisti punertavaa ja sileää kaarnaa.

Kaarna on huomattavasti paksumpaa kuin vastaavalla metsäkuusen muunnoksella.

Tätä erikoismuotoa esiintyy harvinaisena ympäri Suomea.

Pylväsmänty, Pinus sylvestris f. fastigiata / f. columnaris

Pilarimänty f. fastigiata on pystyoksainen ja teräväkärkinen pilari kun taas pylväsmänty f. columnaris kasvattaa lyhyet, vaakatasossa kasvavat oksat, josta muodostuu vanhemmiten tasapaksu pylväs.

Molempia muotoja on löydetty harvakseltaan ympäri Suomea.

Mukuramänty, Pinus sylvestris f. gibberosa

Metsämännyn erikoismuoto, joka kehittää runkoon ja joskus oksistoon epäsäännöllisen kokoisia mukuroita.

Yleisin metsämännyn erikoismuoto ja sitä esiintyy harvinaisena ympäri Suomea.

Pallomänty, Pinus sylvestris f. globosa

Metsämännyn tuulenpesät ovat hyvin yleisiä ympäri Suomea.

Niiden koko, kasvumuoto, neulasten pituus / paksuus sekä väri vaihtelevat yksilökohtaisesti.

Männyn tuulenpesiä esiintyy nuorissa, että vanhoissa puissa. Valtaosa ilmaantuu puiden sivuoksille. Latvaan kehittyessään ne ovat usein voimakaskasvuisia.

Usein suuret latvaan kehittyvät pallomännyt saavat vanhemmiten luutamaisen kasvutavan, vaurioituen runsaslumisina talvina.

Kääpiömänty, Pinus sylvestris f. nana

Kääpiö- tai kääpiö(hidas)kasvuinen metsämännyn erikoismuoto.

Ajoittain luonnosta löytyy monenlaisia kääpiökasvuisia mäntyjä, joilla olisi koristearvoa viherrakentamisessa.

Monesti puut ovat matalia kartioita tai aavistuksen pylväsmäntyä muistuttavia, oksien ollessa kuitenkin kääpiökasvuisia.

Riippamänty, Pinus sylvestris f. pendula

Melko yleinen metsämännyn erikoismuoto, jolla oksat riippuvat enemmän tai vähemmän.

Riippamäntyjä on kapea- ja leveäkasvuisia, matalia tai hyvin korkeita, lyhyillä tai pitkillä riippuvilla oksilla.

Kirjomänty, Pinus sylvestris f. variegata

Usein epäsäännöllisen kelta- tai valkokirjava metsämännyn erikoismuoto.

Kirjavuutta esiintyy usein vain osassa, joskus vain joissain neulasissa ympäri puuta.

Joskus tavalliseen mäntyyn saattaa kehittyä oksamutaatio, jolloin vain yhdessä oksassa on kirjavuutta.

Lisätessä parhaimman lopputuloksen saa aikaiseksi käyttämällä jaloversoina vain kirjavia versoja.

Kirjomäntyjä voi tavata ympäri Suomea mäntyvaltaisilla alueilla.

Käärmemänty, Pinus sylvestris f. virgata

Harvinainen metsämännyn erikoismuoto, jonka oksat ovat pitkiä ja sivuoksia ei kehity lähes lainkaan.

Käärmemännylle on tavallista vanhemmiten kasvattaa latvasta käyrä.

Jalonnetut puut ovat usein monilatvaisia.

Tätä erikoismuotoa tapaa erittäin harvinaisena ympäri Suomea enemmän tai vähemmän käärmemäisinä, mutta erikoisimmat puut on löydetty Mäntyharjun Kolkkalasta (E613) sekä Maskusta (E1182).

Kokoelmissamme on Kolkkalan (E613) sekä Maskun (E1182) käärmemännyt, jotka tulevat lisäykseen lähivuosina.

Laakaumaoksamänty

Männyn laakaumat / laakaversot ovat todella harvinaisia. Joitain yksittäisiä löytöjä on tehty Suomesta.

Laakaumassa verso on yhteen suuntaan leveä ja toiseen suuntaan kapea, muodostaen versosta litteän ja leveän. Männyillä laakaumamutaatio kehittää usein puun latvaan möykyn, jolloin puun pituuskasvu lakkaa.

Usein päätesilmu on "venytetyn" oloinen, josta puhkeava kasvu on usein kuin monta versoa kasvaisi yhdessä, jolloin tästä silmusta haarautuu myöhemmin useita kaartuvia litteitä versoja. Joinain vuosina kasvaa laakauma versoa ja joskus tavallista versoa.

Lisättäessä laakauma ei usein toistu uusissa vartteissa, vaan jatkaa kasvuaan normaalina mäntynä. Joillan löydöksillä laakauma toistuu siitä jalonnetuissa taimissa.

Kiharamänty

Lyhytkasvuinen ja tuuhealatvainen.

Oksat ovat nuorillakin puilla mutkaisia, pituutta kasvaessaan taipuvat alaspäin ja selvästi kiharia.

Kiharamäntyä tavataan ympäri Suomea.