Kotoinen kuusemme on erityisen monimuotoinen. 

Vaihtelua esiintyy kasvutavassa, neulasten värissä ja rungon sekä käpyjen rakenteessa.

Tällä sivulla esitellään useimmat Suomen luonnosta löytyneet metsäkuusen kasvumuodot.

Kultakuusi, Picea abies f. aurea

Kuusen erikoismuodoista kultakuusi on näyttävimpiä. Alkukesällä uudet versot ovat vaalean- tai kullankeltaiset.

Joissain puissa neulasten keltainen väri säilyy pari-kolme viikkoa kasvun alettua, osa vihertyy vasta loppukesästä / alkusyksystä.

Joillain klooneilla kesäväri on vaalenvihreää, joka kellertyy vasta syksyä kohden, jolloin puu on kokonaan tai uusilta / vanhojen vuosikasvujen osalta keltaisia koko talven eli ns. talvikulta muotoja.

Neulasten keltainen väri johtuu viherhiukkasten poikkeasvasta rakenteesta.

Viljelyssämme on vanhoja nimilajikkeita sekä uusia omia löydöksiä ympäri Suomea.

Kultakuusia esiintyy ympäri Suomen ja paras aika löytää näitä erikoisuuksia on kasvukauden alussa noin kuukauden ajan, jonka jälkeen versot vihertyvät. Talvikulta muotoja voi havaita koko talven aikana, jolloin vasta kasvukauden käynnistyttyä versot alkavat vihertymään.

Kuva Janne Ikola

Kultakuusi E4197 Vihti

Pylväskuusi, Picea abies f. columnaris

Pylväskuusi on kuusen kapealatvainen muoto. Ominaispiirteisiin kuuluu lyhyet, vaakasuorassa kasvavat oksat. Joillain yksilöillä vanhimmat oksat ovat aavistuksen riippuvia, jotka kaartuvat kärjistään sivuille.

Puiden leveys vaihtelee oksien pituudesta johtuen usein metristä kolmeen metriin, kloonista riippuen.

Pylväskuuset ovat voimakaskasvuisia, kun taas osa on hidaskasvuisia. Hidaskasvuisilla muodoilla usein neulasten pituus on normaalia kuusen neulasta lyhyempi / hennompi.

Pylväskuusia esiintyy harvakseltaan ympäri Suomea.

Viljelyssämme on vanhoja nimilajikkeita sekä uusia omia löydöksiä.

Luutakuusi, Picea abies f. condensata

Kaarnakuusi, Picea abies f. corticata

Kaarnakuusen kuori muistuttaa männyn tai lehtikuusen kaarnaa.

Kaarnaa saattaa olla muutaman metrin matkalla ja alimmissa oksissa, jolloin puu on usein heikkokuntoinen. Joskus kaarnamutaatio saattaa esiintyä tyviosan sijaan puun latvaosissa.

Kaarnamutaatio tulee esille usein vasta puun vanhetessa. Joillain klooneilla rungon ja oksien kaarnautuminen näkyy jo 3-4 vuotiaissa taimissa.

Kaarnakuusi on melko yleinen kuusen erikoismuoto ja sitä esiintyy ympäri Suomea.

Kaarnakuusta on kokoelmissamme useita erilaisia, jotka tulevat tuotantoon lähivuosina.

Purppurakuusi, Picea abies f. cruenta

Uusien versojen puhjetessa, purppurakuusen versot ovat väriltään helakan punaiset.

Väri säilyy vain vähän aikaa, usein vain pari viikkoa, minkä jälkeen punainen väri alkaa haalistumaan ja neulaset muuttuvat vihreiksi.

Purppurakuusen halkaistu kasvusilmu on usein myös punainen.

Purppurakuusi eli toiselta nimeltään mansikkakuusi on harvinaisempi kuin luonnossa esiintyvä kultakuusi.

Purppurakuusia esiintyy ympäri Suomen, mutta niiden havannointi on vaikeaa, sillä versojen väritys on nähtävissä vain kasvukauden alussa lyhyen aikaa, uuden kasvun ollessa 0,5-2cm luokkaa. Tiheässä, varjoisessa metsässä tätä erikoisuutta ei havaitse yhtä helposti kuin esimerkiksi kirkkaankeltaista kultakuusta, sillä varjossa väri pysyy entistä lyhyemmän ajan uusissa vuosikasvaimissa.

Viljelyssämme on vanhoja nimilajikkeita sekä joitain uusia omia löydöksiä ympäri Suomea.

Kumopatakuusi / mätäskuusi, Picea abies f. cubans

Kumopatakuusi, toiselta nimeltään mätäskuusi on alun alkaen löydetty Tohmajärveltä ja rekisteröity surukuusena klooninumerolla K1487. Tämä klooni on saanut lajikenimekseen 'Hiisi'.

Vartteiden on todettu kasvavan ilman latvaa, kumollaan olevan padan mallisesti, josta tämä muoto onkin saanut nimensä. Nykyisin muotoa kutsutaan mätäskuuseksi, sillä jokainen yksilö on omanlaisensa.

Osa kasvaa matalana puolimetrisenä, jotkin taas 1-2 metriä korkeina "kumopatoina". Joskus patamainen kasvusto saattaa alkaa kasvattaa itselleen latvaa, jolloin puusta kehittyy kapea surukuusimainen puu. Toisinaan puu myös lähtee "vaeltamaan" mätäsmäisesti sivusuuntaan.

Kokoelmissamme on kumopatakuusen useista eri kasvumuodoista lisättyjä yksilöitä, joista on tarkoitus selvittää, että kuinka paljon tämä kyseinen muoto todellisuudessa muuntelee.

Pallokuusi, Picea abies f. globosa

Kuusen tuulenpesä tai pallolatva on seurausta oksien voimakkasta haaroittumisesta.

Kuusen tuulenpesä syntyy normaalin kuusen latvasilmussa tapahtuneen mutaation seurauksena puun latvaan, josta tämä muoto parhaiten tunnetaan. Kuitenkin valtaosa kuusen tuulenpesistä ilmaantuu kaikkialle muualle oksistoon.

Joskus saattaa löytää ns. "runkotuulenpesiä", jolloin tuulenpesämäinen kasvusto kasvaa jollakin alalla puun rungossa. Usein tämä muoto on vaikeasti lisättävissä ja puuaines on liian höttöistä lisäystä ajatellen.

Kuusen tuulenpesät ovat hyvin yleisiä ja niitä voi esiintyä luonnonvaraisten kuusien lisäksi istutetuissa kuusissa ja kaikissa sen lajikkeissa. Joskus tuulenpesä saattaa tehdä edelleen itselleen entistä kääpiökasvuisemman mutaation.

Tuulenpesiä on tavattu metsäkuusen lisäksi kulta-, purppura- ja käärmekuusilla.

Kuusen tuulenpesiä kasvullisesti lisättäessä saadaan aikaiseksi kauniita kääpiöpuita.

Siemenlisäyskin on mahdollista, mutta silloin mutaation periytyminen on vaihtelevaa. Osasta puista kasvaa normaaleja kuusia, hillittykasvuisia kartioita tai emokasviaan pienempiä kääpiöitä.

Sikermäkuusi, Picea abies f. glomerulans

Nisäkuusi (tissikuusi), Picea abies f. mammilosa

Nisäkuusi muistuttaa ulkonäöllisesti mukurakuusta, mutta sen paksuuntumat ovat oksien tyvissä.

Nisäkuusen muodot tulevat usein näkyviin yleensä vasta puun vanhemmalla iällä. Kyhmyisyys on selvempää puun alaosissa.

Nisäkuusia esiintyy ympäri Suomea.

Keppikuusi, Picea abies f. monstrosa

Keppikuusi luokitellaan käärmekuusen äärimuodoksi. Keppikuusien esiintymisestä on vaihtelevaa tietoa, mutta mitään varmaa esiintymistä ei Suomessa ole.

Keppikuusi kuvataan lähes täysin oksattomaksi käärmekuusen muodoksi. Tiedossamme on kuvamateriaalin perusteella eräs pari-kolme metrinen keppikuusi lähellä Suomen rajaa (Venäjän puolella), Puolassa pari löydöstä (täysin oksattomia) sekä tämän tekstin yhteydessä oleva (löytämämme) hyvin vähäoksainen, keppimäinen käärmekuusen latvamutaatio Päijät-Hämeen alueelta.

Kuva Janne Ikola

Keppikuusi. Matalan ja tuuheahkon käärmekuusen vähäoksainen latvamutaatio.

Kääpiökuusi, Picea abies f. nana

Kuusen kääpiö- ja matalakasvuisilla muodoilla tarkoitetaan sellaisia puita, joiden kasvu on normaalista poikkeava. 

Tyypillisiä muotoja ovat matalat, eri tavoilla pyöreät, hyvin lyhyt- ja tiheähaaraiset ja usein neulasiset kuuset.

Usein todella kääpiöivät kääpiökuuset suositellaan lisättäväksi pistokkaista, sillä jalonnettuna perusrunko voi väistyttää kääpiöivän kasvun, jolloin puun pituuskasvu voimistuu omajuurista taimea voimakkaammaksi.

Kääpiökuusia esiintyy satunnaisesti eri puolilla Suomea ja on melko yleinen erikoismuoto. Joskus jopa normaalin kuusen latvamutaatioina pallokuusen tavoin.

Kuva Janne Ikola

Kääpiökuusi Heinola. Istutettu normaalina metsäkuusen taimena ja tämä yksilö on osoittautunut kääpiökuuseksi, joka on jäämässä muiden normaalikasvuisten puiden alle.

Surukuusi, Picea abies f. pendula

Surukuusi on kuusen kapealatvainen muoto, jonka kapealatvaisuus johtuu rungonmyötäisesti kasvavista riippuvista oksista.

Puiden ulkomuoto vaihtelee suuresti. Osa surukuusita saattaa olla leveydeltään 40cm luokkaa, kun taas leveimmät ovat parin metrin luokkaa. Riippuen kloonista.

Myös puiden oksien kasvumuoto vaihtelee. Osassa on lyhyen vaakasuorat oksat, jotka riippuvat kärjistään alaspäin. Usein oksan lähtevät kaartumaan alaspäin säännöllisesti toisena kasvuvuotena. Joissain puissa oksat kasvavat liaanimaisesti kiemurrellen ja oksien kärjet kääntyvät sivuille.

Surukuusi on yleinen kuusen erikoismuoto ja sitä esiintyy ympäri Suomea.

Joskus surukuusta tavataan epävakaana mutaationa, jolloin riippuvien oksien seasta kasvaa normaaleja kuusen oksia. Tavataan myös latvamutaationa.

Mattokuusi, Picea abies f. procumbens

Mattokuusella ei ole havaittavaa runkoa, vaan se haaroittuu heti juurenniskasta.

Mattokuusi voi levitä laajalle alueelle työntäen oksien kärkiä viistoon ylös sammalesta. Tätä muotoa ei kannata kuitenkaan sekoittaa kuuseen, joka on kaadettu ja jonka jokin / jotkin alaoksat ovat juurtuneet maahan, jolloin kasvu jatkuu oksamaisena alkuperäisen puun kaadon jälkeen.

Mattokuusta esiintyy satunnaisesti ympäri Suomea. Matalakasvuisuuden johdosta sitä esiintyy vain avoimilla ja aurinkoisilla paikoilla, sillä se ei pidemmän päälle kestä muun puuston varjostusta.

Kuva Jari Penttilä

Maastossa luikerteleva mattokuusi Kalajoella.

Pöytäkuusi, Picea abies f. tabulaeformis

Metsäkuusen erikoismuoto, joka kasvaa ilman runkoa, levittäen oksat tiheasti, vaakatasossa sivuille päin. Tälle muodolle korkeutta tulee usein 1-1,5 metriä.

Pöytäkuusiksi sekoitetaan usein jokin runkonsa osittain menettänyt puu, jonka oksat alkavat kasvaa pöytämäisesti sivuille. 

Ainoa kunnon aito pöytäkuusi on valikoitu vuonna 1963 Suomusjärveltä, klooninumero E2165, joka kasvullisesti lisättynä toistaa lajikeominaisuuttaan siitä lisätyissä taimissa.

Kuva Janne Ikola

Pöytäkuusi, myöhemmin saanut lajikenimekseen 'Tapionpöytä'. Kuvan puu kasvaa Lopella Haapastensyrjän rotupuistossa.

Syyläkuusi, Picea abies f. tuberculata

Syyläkuusen rungossa olevat säännölliset kartiot tai pienet "syylät" ovat muodostuneet korkkijällen solujen epänormaalin jakautumisen seurauksena, kun kuoren pintakerros ei normaaliin tapaan karise.

Rungon syylämäisyys on perityvä ominaisuus ainakin kasvullisesti lisättäessä, mutta se on nähtävissä vasta vanhemmissa yksilöissä. Ympäröivän puuston on todettu nopeuttavan tätä "syylämäisyyden" kasvua, sillä avoimella ja aurinkoisella paikalla ominaisuus tulee hitaammin näkyviin.

Syyläkuusia voi tavata ympäri Suomen kuusivaltaisissa metsissä.

Kuva Janne Ikola

Syyläkuusi

Kirjavaneulaskuusi, Picea abies f. variegata

Kirjavaneulaskuusen (kirjokuusi) neulasten väri vaihtelee normaalista vihreästä vaaleankeltaiseen, valkoiseen tai sekavärisiin neulasiin.

Kirjavuutta esiintyy epäsäännöllisesti ympäri puuta, riippuen kloonista. Kirjavuus on voimakkainta nuorissa versoissa, muistuttaen joskus kultakuusta.

Versot vihertyvät loppukesää kohden, joillakin taas versot pysyvät kokonaan keltaisina / valkoisina ympäri vuoden.

Usein täysin valkoiset neulaset palavat aurinkoisella paikalla, jotka rusehtuvat, pudoten myöhemmin pois versoista.

Kirjokuusta esiintyy ympäri Suomea, melko usein vain osassa puuta tai oksa- ja latvamutaationa. Oksa- ja latvamutaatiosta lisättäessä voidaan saada aikaiseksi kauniita koristepuita.

Lisäys tapahtuu pääasiassa kirjavista versoista (ei liian valkoisista), jolloin kirjavuus on taattu uusissa taimissa. Vihreistä versoista lisättäessä kirjavuus uudessa puussa jää usein melko vaisuksi.

Riippakuusi, Picea abies f. viminalis

Käärmekuusi, Picea abies f. virgata

Käärmekuuselle on ominaista, että silmuja, oksia ja sivuoksia muodostuu vain vähän. Pääoksat kasvavat jäykkinä ja harvaan haaroittuneina.

Oksien kärkiosia peittävät säteittäisesti tavallista pidemmät ja paksummat neulaset. Joillain muodoilla neulaset kasvavat kuin normaaleilla metsäkuusilla.

Puiden ulkomuoto vaihtelee melko paljon, harvoista aina tuuheisiin puihin, pysty-, vaaka- ja riippaoksaisiin muotoihin, järeähköistä hentoihin, runkojohteisista aina pensaskasvuisiin puihin saakka. Joskus puuta ei erota tavallisesta kuusesta käärmekuuseksi, muuta kuin neulasten osalta. Joskus käärmekuusi muotoa esiintyy myös oksamutaatio muodossa tavallisella kuusella.

Käärmekuusia esiintyy ympäri Suomea ja on melko yleinen kuusen erikoismuoto.

Kierreoksakuusi / kähäräkuusi

Kierreoksakuusi / kähäräkuusi on yksi harvinaisimmista kuusen erikoismuodoista. Tunnetuimmat muodot on löydetty Vehkalahdelta ja Ruokolahdelta.

Puun pituuskasvu on hitaampaa normaaliin kuuseen verrattuna, sillä pienikin varjostus aiheuttaa rungon pituuskasvuun kiharuutta. Leveyttä puulle ei kehity kuin metri tai pari.

Oksat ja varsinkin kaikki sivuhaarat ovat erittäin kähärällä, aivan kuin ne olisivat pitäneet papiljotteja.

Oksien kähäryys vaikeuttaa kasvin lisäämistä, sillä kunnollista lisäysmateriaalia ei puista saa ilman voimakasta lannoitusta.

Kokoelmissamme on Vehkalahden E3332 sekä Ruokolahden E1586 puut. Lisäykseen puut saadaan kun emokasvit ovat riittävän isoja, kestääkseen jaloversojen leikkaamisen.

Kierrekuusi (kierrerunkokuusi)

Kierrerunkoisen kuusen runko on kuin vääntämällä väännetty kierteelle.

Kierteisyys on selkeintä usein puun tyvellä, joskus useamman metrin matkalta.

Tätä muotoa esiintyy harvakseltaan Suomessa ja yksi selkeästi kierteisin kasvaa Lohjalla.

Kyhmykuusi

Kyhmykuusella on eri puolella runkoa, pääasiassa sen alaosassa, merkillisiä kuoren huulimaisia paksunnoksia tai kyhmyjä.

Kyseisen muodon esiintymisestä laajemmin ei ole tietoa Suomessa. Saattaa esiintyä yksittäispuina kuusivaltaisissa metsissä.

Tunnetuimmat pari puuta kasvavat Lohjalla sekä Vantaan Katriinan laaksossa.

Kynttelikkökuusi

Kynttelikkökuusella paksuiksi paisuneet alaoksat kaartuvat ylöspäin kuin kynttelikön haarat.

Kynttelikkökuusen oksien paksuus ja kynttelikkö ominaisuus ilmenee vasta puun vanhemmalla iällä.

Oksien kasvutapa saattaa ilmetä osassa puuta tai koko puussa.

Tätä muotoa esiintyy harvakseltaan ympäri Suomea. Tunnetuin taitaa olla Porvoon Nikubyssa.

Käpyjen erikoismuodot

Käpy voi olla hyvin pieni, vain muutaman sentin mittainen tai toisaalta poikkeuksellisen suuri.

Käpyjen muoto voi vaihdella männyn käpyä muistuttavasta aina kaksikärkiseen käpyyn. Kävyillä voi olla myös taaksepäin kääntyneet suomut.

Käpyjen koossa, muodossa ja käpysuomujen rakenteessa esiintyvän muuntelun omaavia puita löytyy runsaasti ympäri Suomea.

Kuva Janne Ikola

Kuusen erikoismuoto Lahden Riihelästä, jolla on lyhyet, noin 4-5cm pituiset kävyt.

Laakaumaoksainen kuusi (cristate form)

Kuusen laakaumat / laakaversot ovat todella harvinaisia. Joitain yksittäisiä löydöksiä on ollut esimerkiksi Keski-Euroopassa.

Laakaumassa verso on yhteen suuntaan leveä ja toiseen suuntaan kapea, muodostaen versosta litteän ja leveän.

Usein päätesilmu on "venytetyn" oloinen, josta puhkeava kasvu on usein kuin monta versoa kasvaisi yhdessä, jolloin tästä silmusta haarautuu myöhemmin useita kaartuvia litteitä versoja. Joinain vuosina kasvaa laakauma versoa ja joskus tavallista versoa.

Lisättäessä laakauma ei usein toistu uusissa vartteissa, vaan jatkaa kasvuaan normaalina kuusena.

Alla oleva kuusen laakauma on löydetty Lahdesta. Lisäystä yritettiin, mutta uusi kasvu ei enään toistunut laakauman omaisesti.

Lyhytneulaskuusi

Pensaskuusi / tupaskuusi (f. compacta)

Tasapaksu ja tiheäoksainen, pari-kolme metrinen tupas tai paalu.

Puulla on selkeä pääranka, josta sivuoksat haaroittuvat tiheäksi kasvustoksi.

Joillain yksilöillä on lyhyet ja tiheät vuosikasvaimet. Puuyksilöinen ulkonäkö ja tuuheus vaihtelevat.

Kuva Janne Ikola

Kimolan kanavan lähistöltä löytynyt metsäkuusen pensasmainen muoto.

Pronssineulaskuusi

Isoksi puuksi kasvavat muistuttavat kesäväriltään kultakuusta, mutta kasvukauden päätyttyä uudet versot eivät viherry, vaan muuttuvat vaalean kellanvihreiksi

Vanhat neulaset saavat pronssin kaltaisen sävyn auringossa. Erikoinen väri säilyy neulasissa monta vuotta.

Pronssineulaskuusia saattaa esiintyä harvakseltaa ympäri Suomea.

Pärekuusi

Pärekuorisen kuusen runko on kuin päreillä päällystetty.

Ajan mittaan päreet käpristyvät ensin alareunasta ja myöhemmin yhä enemmän myös yläpuolelta, kunnes putoavat pois.

Pärekuusia tapaa harvakseltaan ympäri Suomea.

Kuva Janne Ikola

Pärekuusi Lahden Launeella

Visakuusi

Visakuusi on harvinainen kuusen mutaatio, jonka puuaines on visakukkamaista.

Visapuita on kerrottu löytyneen, mutta lisäykseen saakka niitä ei ole päätynyt.

Visautuminen tulee ilmi vasta puun kaadon jälkeen, sillä se ei näy ulospäin. Visapuun löydyttyä, olisi siitä hyvä ottaa oksat talteen ja lähettää ne lisättäväksi.

Metsäkuusen normaalin vaihtelun kasvumuodot

Kampakuusi

Harjakuusi

Suurikasvuinen puu, jonka oksisto muodostaa puusta vanhemmiten kartiomaisen.

Yksi yleisimmistä normaalin kuusen kasvumuodoista.

Laakakuusi

Laakakuusi on normaalin kuusen kasvumuoto, jonka sivuoksat kasvavat vaakatasossa. 

Yksi yleisimmistä normaalin kuusen kasvumuodoista.

Nauhakuusi

Nauhakuusi on normaalin kuusen kasvumuoto.

Kuten kampakuusi, mutta sivuoksat ovat lyhyet ja jäykät, riippuen alaspäin. Jonkin verran lyhyitä oksia kasvaa myös oksan päällä, jolloin oksat näyttävät nauhamaisilta.

Nauhakuusia esiintyy ympäri Suomea.

Muut kuusen mutaatiot