Betula, koivut

Rauduskoivun harvinainen keltalehtinen muoto.

Keltalehtisyys johtuu muutoksesta viherhiukkasten perimässä. Keltaista väriä aiheuttava karotenoidi peittää vihreän värin ainakin osittain, kunnes kasvukauden aikana karotenoidin vaikutus vähenee ja lehti alkaa vihertyä. 

Kokonaan täysin keltalehtisiä rauduskoivuja ei tunneta montaa, mutta ainakin Paimiossa ja Miehikkälän Järvelässä on tavattu tälläinen muoto.

Miehikkälän Järvelän alkuperä on ehkä parhain keltalehtinen koivu mitä tiedetään, sillä siinä keltainen väritys on tasaista vuosista ja kasvupaikasta riippumatta.

Keltalehtisiä rauduskoivuja voi tavata harvinaisena ympäri Suomea.

Tiheään haaroittunut, päärangaton, pystyoksainen, luutamainen rauduskoivun muoto.

Luutakoivua esiintyy lyhyen varren päähän kehittyneenä luutana tai joskus tuulenpesämäisesti puun latvustoon kasvaneena.

Tätä muotoa on tavattu harvinaisena ympäri Suomea.

Hyvin harvinainen rauduskoivun muoto, jonka levyiksi halkeillut huomattavan paksu kaarna koristaa puun runkoa, usein tyviosaa.

Tätä muotoa on tavattu yksittäispuina ympäri Suomea.

Näyttävimmät puut taitavat kasvavat Helsingin Laajasalon Tullisaaressa.

Rauduskoivun liuskalehtinen muoto.

Lehdet ovat pienempiä kuin tavallisen rauduskoivun lehdet. Sahahampaisten liuskojen pisimmät kärjet ovat usein hieman kiertyneitä.

Muoto on saanut nimensä Loimaalta löytyneestä yksilöstä, mutta saman lehtimuodon omaavia puita saattaa löytyä harvinaisena muualtakin Suomesta.

Rauduskoivun liuskalehtinen muoto.

Lehdet kevyen näköiset, erittäin syvään liuskottuneet, parijakoiset ja harvaan sahalaitaiset.

Oksat vanhemmiten kärjistään riippuvat. 

Viljelymuodon lisäksi tätä muotoa saattaa tavara harvinaisena ympäri Suomen, joskus viljelykarkulaisena.

Rauduskoivun kapea ja pystyoksainen muunnos.

Puun leveys usein 1-2m.

Tätä muotoa tapaa harvinaisena ympäri Suomea.

Rauduskoivun liuskalehtinen muoto.

Vaihtelevan liuskalehtisiä koivuja esiintyy harvinaisena ympäri Suomea.

Rauduskoivun muoto, joka lehdet ovat halkaisijaltaan pääsääntöisesti 1-2cm.

Tätä muotoa on tavattu aiemmin Pielavedellä ja Padasjoella.

Jommalle kummalle muodolle on annettu lajikenimeksi 'Pitsi'.

Rauduskoivun muoto, joka usein kasvaa kookkaaksi, kartiomaiseksi puuksi.

Tätä muotoa tapaa yleisesti ympäri Suomen.

Rauduskoivun muoto, jolla on pitkät ja riippuvat oksat.

Kasvaa usein suureksi puuksi, mutta joskus tapaa matalempia kyynelkoivun kaltaisia yksilöitä.

Riippakoivua tapaa melko yleisesti ympäri Suomea.

Kuva Janne Ikola

Valkokirjokoivun 2vk vanhat lehdet.

Kuva Janne Ikola

Valkokirjokoivun keskikesän väritys jalonnetussa taimessa.

Suureksi, järeähköksi, suorarunkoiseksi kasvava visakoivu muoto.

Visakoivun muoto, jonka rungossa vuorottelevat selvät paksunnokset ja niiden väliset ohuemmat kaulakohdat.

Puuaineen sisällä visakuvio esiintyy paksunnoksissa voimakkaana. Ohuiden kaulojen kohdalla kuviota ei esiinny lainkaan tai se on hyvin heikkoa.

Tätä muotoa esiintyy siemenlisätyissä visakoivikoissa.

Visakoivun muoto, jolla rungossa paukura-ja rengasmaiset kohoumat ja runko on hiukan kierteellä.

Tätä muotoa tapaa harvinaisena siemenlisätyissä visakoivikoissa.

Visakoivun kääpiökasvuinen muoto.

Käytetään usein koristepuuna. 

Usein vain pari-kolme metriä korkea, käkkyrä/paukuraoksainen pieni puu tai pensas.

Tätä muotoa ilmenee ajoittain visakoivua siemenlisättäessä.

Visakoivun liuskalehtinen muoto.

Runko paukuroiden peitossa kuten paukuravisakoivulla.

Usein risteyttämällä aikaansaatu muoto, mutta saattaa esiintyä myös luonnonvaraisena.

Paukuravisakoivun rungossa esiintyy pientä paukuraa.

Paukuraa esiintyy kaikissa runkomuodoissa, eli suorarunkoisissa, monihaaraisissa ja pensasmaisissa visakoivuissa.

Paukuravisa on yleisin ja arvokkain visatyyppi.

Tätä muotoa tapaa usein siemenlisätyissä visakoivikoissa.

Visakoivun pensasmainen muoto, joka lähtee haaroittumaan heti juurenniskasta tai lyhyen rungon päästä.

Pensasvisakoivujen ulkonäkö vaihtelee paljon.

Tätä muotoa tapaa silloin tällöin visakoivikoissa.

Visakoivun muoto, joka on usein vain pari-kolme metriä korkea ja leveyttä sille kertyy useita metrejä.

Puuaines vaihtelevan visaista ja rungon sekä oksien mukuraisuus vaihtelee.

Puulla on ehkä enemmän koristearvoa kestävänä riippapuuna.

Riippavisakoivua tapaa harvinaisena siemenlisätyissä visakoivikoissa.

Visakoivun muoto, jonka runkoon kehittyy tynnyrimäisiä kohoumia.

Käytetään usein koristepuuna.

Tätä muotoa tapaa harvinaisena siemenlisätyissä visakoivikoissa.

Rauduskoivun muoto, jonka puuaines on laineilevaa ja siten haluttua kalusteisiin ja soittimiin.

Loimukoivun tunnistaa monesti rungon paksusta, tummasta kaarnasta sekä pystysuuntaisista halkeamista.

Melko yleinen ympäsi Suomea, mutta vaikeasti löydettävä erikoismuoto.

Rauduskoivun kapeakasvuinen, vaaka- ja pystyoksainen muoto.

Puu kasvaa usein vain 1-2 metriä leveäksi.

Tätä muotoa on löydetty harvakseltaan ympäri Suomea.

Rauduskoivun muoto, joka ei pudota talveksi kuluneen kasvukauden aikaisia lehtiä.

Monesti lehdet ovat kiinni puussa vielä seuraavanakin kasvukautena.

Harvinainen muunnos, joita on löydetty joitain yksilöitä ympäri Suomea.

Rauduskoivun muoto, jolla runko ja oksat ovat täynnä pieniä ja isoja kyhmyjä.

Rauduskoivun kapea ja riippaoksainen muoto.

Leveyttä puulle kertyy monesti vain 1-2 metriä.

Kyseistä muotoa tavataan harvakseltaan ympäri Suomea.

Hieskoivun kapeakasvuinen, pystyoksainen muoto.

Puu on usein vain 1-1,5m leveä, voimakkaan pystyoksainen.

Tätä muotoa voi esiintyy harvinaisesti ympäri Suomea.

Hieskoivun punalehtinen muoto. Löydetty alunperin Ylikiimingistä.

Puhkeaa lehteen vihreälehtisenä. Lehdet punertuvat kasvukauden edetessä ja pysyvät punaisina syksyyn saakka.

Kuva Janne Ikola