Alnus, lepät
Vaihtelua esiintyy kasvutavassa, lehtien värissä ja rungon rakenteessa.
Tällä sivulla esitellään useimmat Suomen luonnosta löytyneet harmaa- ja tervalepän erikoiset kasvumuodot.
Liuskaharmaaleppä, Alnus incana f. acuminata
Harvinainen harmaalepän erikoismuoto.
Harvaan liuskoittunut lehti, josta sen erottaa f. laciniata ja f. lobota muodoista.
f. lobolta muodosta sen erottaa siitä, että tällä ei ole sahalaitaisia liuskoja.
Esiintyy harvinaisena harmaaleppä valtaisilla alueilla.
Kuva Janne Ikola
Liuskaharmaaleppä, E548, Helsinki
Hapsuharmaaleppä, Alnus incana f. angustissima
Kaikkein liuskaisin harmaalepän liuskalehtinen muoto.
Lehti usein pitkähkö, pitkillä hapsuilla.
Esiintyy harvinaisena harmaaleppä valtaisilla alueilla.
Kuva Janne Ikola
Hapsuharmaaleppä, Kuopio
Kultaharmaaleppä, Alnus incana f. aurea
Harmaalepän erikoismuoto, jolla lehdet ovat keväällä keltaiset, jotka vihertyvät osittain tai kokonaan kasvukauden edetessä.
Kasvutapa usein pensasmainen.
Keltaharmaaleppää esiintyy harvakseltaan ympäri Suomea.
Kuva Janne Ikola
Kultaharmaaleppä, Heinola
Liuskaharmaaleppä, Alnus incana f. bipinnatifolia
Harmaalepän hapsulehtinen muoto.
Tämän muodon erottaa f. angustissima muodosta siitä, että tällä itse lehden keskusta on pinta-alaltaan suurempi kuin f. angustissiman lehdellä sekä liuskat ovat aavistuksen sahalaitaisia. Lehden kärki ei ole niin suippo kuin f. angustissima muodolla.
Hapsuharmaalepällä taas lehden pinta-alasta suurimman osan vie lehden hapsuisuus.
Kuva Janne Ikola
Liuskaharmaaleppä, P481, Sotkamo
Visaharmaaleppä, Alnus incana f. carelica
Muistuttaa ulkoisesti tavallista harmaaleppää, mutta sen puuaines on enemmän tai vähämmän visakuviollista.
Ulkoisesti sitä ei usein erota kuin vasta puunkaadon jälkeen. Joillain yksilöillä rungossa on epäsäännöllistä mukuraa ja juovaa.
Visaharmaaleppää tapaa harvinaisena ympäri Suomea.
Kuva Janne Ikola
Visaharmaaleppä, Iitin Koskenniska
Harmaalepän laakauma, Alnus incana cristate form
Laakaumaversoja esiintyy harmaalepällä ajoittain ja jäävät usein piiloon muun kasvuston sekaan.
Laakaumassa verso on yhteen suuntaan leveä ja toiseen suuntaan kapea, muodostaen versosta litteän ja leveän.
Usein päätesilmu on "venytetyn" oloinen, josta puhkeava kasvu on usein kuin monta versoa kasvaisi yhdessä, jolloin tästä silmusta haarautuu myöhemmin useita kaartuvia litteitä versoja. Joinain vuosina kasvaa laakauma versoa ja joskus tavallista versoa.
Harmaalepällä laakauma ominaisuus näyttää periytyvän siitä jalonnettuihin taimiin ja ulkomailla siitä on olemassa lajike 'Sekka'.
Suomessa harmaalepän lakaumaa on löydetty joitain kappaleita.
Kuva Janne Ikola
Harmaalepän laakauma.
Pylväsharmaaleppä, Alnus incana f. fastigiata
Kapea ja pystyoksainen harmaalepän muunnos.
Kuva Janne Ikola
Pylväsharmaaleppä, Lapinjärvi
Mukuraharmaaleppä, Alnus incana f. gibberosa
Harmaalepän harvinainen erikoismuoto, jonka runko on osittain tai kokonaan mukuroiden peitossa.
Tätä muotoa tapaa harvinaisena ympäri Suomea.
Kuva Janne Ikola
Mukuraharmaaleppä, E3904, Kerimäki
Kuva Janne Ikola
Mukuraharmaaleppä, E3904, Kerimäki
Liuskaharmaaleppä, Alnus incana f. laciniata
Lehtien liuskaisuus vaihtelee hapsumaisesta vain vähän tavallista sahalaitaisempaan.
Lehtien muoto voi vaihdella eri yksilöillä tai jopa samassa puussa.
Yleisin viljelyssä oleva, Mikkelistä löytynyt liuskaharmaaleppä on lajikenimeltään 'Johanna'.
Liuskaharmaaleppää esiintyy harvakseltaan ympäri Suomea.
Liuskaharmaaleppä, Alnus incana f. lobolta
Harmaalepän harvinainen liuskalehtinen muunnos.
Lehtien osalta ne eroavat f. laciniata muodosta lehtien vähäliuskoittuneisuudella ja f. acuminata muodosta taas liuskojen sahalaitaisuudella.
Liuskalehtimuotoja esiintyy harvinaisena harmaaleppä valtaisilla alueilla.
Kuva Janne Ikola
Liuskaharmaaleppä, K929, Pieksämäki
Riippaharmaaleppä, Alnus incana f. pendula
Usein pensasmainen, monirunkoinen, voimakkaan riippakasvuinen harmaalepän erikoismuoto.
Joskus on tavattu myös puumaisia yksilöitä, joiden oksat riippuvat enemmän tai vähemmän, kokonaan tai oksien kärjistä.
Riippaisuus voimistuu usein kasvukauden aikana, sillä lehdistön paino painaa oksia yhä alemmas.
Riippaharmaaleppää esiintyy harvakseltaan ympäri Suomea.
Punaharmaaleppä, Alnus incana f. rubra
Lehdistön punainen väritys on voimakkainta alkukeväästä, jotka vihertyvät aavistuksen tai lähes täysin kasvukauden edetessä.
Kirjoharmaaleppä, Alnus incana f. variegata
Harvinainen harmaalepän kirjavalehtinen muunnos.
Lehtien kirjavuus on usein epätasaista, jolloin lehdistön seassa on myös normaaleja vihreitä lehtiä.
Kirjavuutta voi esiintyä osassa kasvustoa, myös täysin kirjavia yksilöitä on löydetty.
Voimakas keltainen tai valkoinen väritys säilyy aivan kasvukauden loppuun.
Enemmän tai vähemmän kirjavia yksilöitä esiintyy harvakseltaan ympäri Suomea.
Kuva Jari Penttilä
Kirjavalehtinen harmaaleppä Oulaisista.
Kuva Jari Penttilä
Kirjavalehtinen harmaaleppä Oulaisista.
Kuva Janne Ikola
Kirjavalehtinen harmaaleppä Iitin Koskenniskassa.
Kultatervaleppä, Alnus glutinosa f. aurea
Tervalepän harvinainen keltalehtinen muunnos.
Lehtien keltaisuus ilmenee usein epäsäännöllisenä keltakirjavana kuviona. Joinain vuosina lehdistö saattaa olla lähes täysin keltainen.
Keltaisuus on voimakkainta alkukeväällä.
Kuva Janne Ikola
Visatervaleppä, Alnus glutinosa f. carelica
Harvinainen tervalepän visamuoto, jota esiintyy harvakseltaan tervaleppä valtaisillta alueilla.
Ulkoisesti vaikea havaita, ellei jopa mahdotonta.
Puuaines visakuvioista.
Tammenlehtileppä, Alnus glutinosa f. quercifolia
Tervalepän erikoismuoto, jolla on tammenlehtiä muistuttavat lehdet.
Kuva Janne Ikola
Tammenlehtitervaleppä, Loppi
Pystyoksatervaleppä / pilaritervaleppä, Alnus incana f. pyramidalis
Kasvutavaltaan terävä kartio.
Oksakulma jyrkästi ylöspäin kasvava.
Kotkan Kotkansaaresta löytyneitä pystyoksaleppiä on risteytetty ja niistä on aikaansaatu erittäin kapeakasvuisia jälkeläisiä, joista yksi on saanut lajikenimekseen 'Sakari'.
Hybridileppä, Alnus glutinosa x incana
Tervalepän (Alnus glutinosa) ja harmaalepän (Alnus incana) välinen risteymä.
Kasvutapa usein puumainen.
Lehtimuoto sekä eminorkojen ominaisuudet on kantalajien väliltä ja vaihteleekin yksilökohtaisesti.
Esiintyy harvakseltaan ympäri Suomea, jossa kantalajeja esiintyy lähekkäin.
Kuva Janne Ikola
Hybridileppä, E810, Helsinki
Hybridileppä, Alnus incana x glutinosa
Kuten edellinen.